Tämä päivä on kulunut melkolailla Falling down -elokuvan ilmapiirissä. Liikenneruuhkaan en sentään juuttunut, mutta ne miljoonat kärpäset ja paarmat, tavallista röyhkeämmin tuuppivat lampaat, painostavan hiostava ilma ja märkä maa yhdistettynä takavetoiseen pakettiautoon ovat saaneet pinnani ihan kohtuullisen kireälle. Ja tilannehan tietenkin voi muuttua tästä vielä huonommaksi..

Louhi hienohelma arkajalka otti tänään yhteen ilveksen/ketun/supikoiran kanssa. Todennäköisin ehdokas lienee supi, kettu tulee hyvänä kakkosena. Tapahtumapaikkana lammaslaitumen metsikkö, ei silminnäkijöitä. Äänitehosteet tosin kuuluivat selvästi. Johtolankoina koiran kiihkeä haukku, rytinä, tuntemattoman eläimen ääntely ja verinaarmut koiran kuonolla. Jepulis jee.

1693645.jpg
Minäkö muka tappelussa?

Lou sai siis pienen reiän kuonon päälle, raapaleet poskeen ja kirsun viereen ja reiän sieraimen sisäpuolelle. Muut melko vaivattomia, mutta nenun haava aiheutti päänvaivaa verenvuodon jatkuessa tunteja. Konsultaatio lekurilta, ja emäntäkin rauhottui; ei huolta jos vuoto loppuu huomiseen mennessä. Ja loppuihan se sitten, kun koira meni unille eikä nuollut kirsua koko aikaa.

Taisi olla melko kova tärsky joka kannalta, on ollut aika väsy koira tämän illan. Lou änkeytyi jopa sängyn alle nukkumaan, vaikkei ole "mahtunut" sinne enää ihan pentuaikojen jälkeen.

1693646.jpg
Olen kyllä aika sisukas

Eikä tässä vielä kaikki - valitettavasti. Löysin nimittäin suosikkivasikkani tänään kuolleena. Kaskaskol oli sellainen hellyyttävä surkimus, huonojalkainen epäonnen lapsi. Se makaili yleensä jossain lauman liepeillä, ja huusi nälän yllättäessä tai ylös ajettuna maitobaarin paikalle. Ja huolehtivainen emo aina tuli.

Tänään äitilehmä kulki huutaen pitkin laidunta vasikkaansa etsien. Voi raasua. Kumpaakin.

Loun piti saada vapaa iltapäivä, mutta illalla kävi vielä kutsu töihin. Erotettiin laumasta muutama pässikaritsa ja siirrettiin loput lampaat uuteen laitumeen. Ja koska tilan isäntä itse käski hakea koiran mukaan, ei siinä muu auttanut: pomon sana on laki;) Väsy vähän painoi pientä paimenta, mutta sisukkaasti Loup jaksoi pitää laumaa kasassa ja hakea irtoavia ryppäitä. Siitä alkaa tulla siinä jo aika taitava! Lauman kokoon ajaminen ja minua kohti kääntäminen sujuu vallan mallikkaasti, jopa tilan isäntä itse myöntää että pikkukoirasta on hyötyä. Kuulemma voisivat pitää Louhin kesän jälkeenkin, jos mokoma ei nukkuisi sängyssäC:

1693648.jpg
Pätevä pikkukoira

Sentään jotain positiivista tällekin päivälle:)

Kuvat kesäkuun alun Helsingin-vierailulta, mukana Louhin nykyinen Viikin-bestis ja reenikaveri, herrasmieslabbis Raffe. Yksi niistä harvoista uroskoirista joiden kanssa Lou  leikkii  (ja Lou on yksi niistä  harvoista tyttökoirista joiden selkään Raffe ei yritä;) Alkuun tuplasti painavampi uros vähän pelotti, mutta nykyään Louhi vie Raffea ihan 6-0. Niinkuin tytön tietysti pitääkinC: