Näin sunnuntain kunniaksi katsaus viikon kuulumisiin, ja vähän hehkutusta ja pohdintoja Aloitetaan hehkutuksella keskiviikon treeneistä: kun viettää neljä tuntia pimeässä metsässä kaatosateessa, sitä alkaa vähän kyseenalaistaa koko touhun merkityksellisyyttä. Mutta; hyvä koira, parempi mieli Treenien teemana oli siis ID-jälki, paikkana sateinen ja pimeä metsä. Vaustille ilta oli taas täynnä ensimmäisiä kertoja, ensimmäinen ID-jälki ja ensimmäinen jälki, missä kaikki palkka tuli vasta maalimieheltä, eikä sitä janaakaan ole muuten aiemmmin treenattu... Luulin, että Vau saa ensikertalaisena tehdä helpomman treenin kuin muut, vaan mitä vielä. Ainoastaan jäljen pituudessa Vau sai helpotusta ja siitä tehtiin lyhyempi, ehkä suunnilleen 70-100m.

Tässä ybertyylikäs kaavio jäljestä. Musta jana on tie, sininen ja vaaleanpunainen harhat ja oikea jälki ruskea. Vausti Hoo niinkuin hopeanuoli on harmaa, meikäläinen sen Kalliin Takin kunniaksi punainen Opasta ei piirretty mukaan. Harhoja oli tosiaan 2x2, ja oikea jälki oli sitten viimeisenä. Lähtöpaikalla, punaisen, harmaan ja ruskean ympyrän luona, annettiin hajunäyte (tällä kertaa hanskasta), ja sitten koira lähetettiin matkaan. Vau löysi ja "merkkasi" hienosti kaikki harhat, seurasi niitä n. metrin-pari ja jatkoi sitten matkaa ilman erillistä kehoitusta. Oikealle jäljelle tultaessa Vau merkkasi takajäljen lähtemättä kuitenkaan väärään suuntaan, kiersi yhden ympyrän ja sai siitä hajun oikeasta suunnasta ja loppu olikin sitten lasten leikkiä. Jäljen namittomuus ei ollut ongelma, ja maalimies löytyi helposti. Aika täydellinen suoritus siis! Tuota ympyrän tekemistä olen pohdiskellut, että miksi ei lähtenyt suoraan jäljelle, ja luulen että se johtui samasta syystä kuin se, että hajutunnistustreeneissä Vau aina aikoo jättää sen "oman" ukon välistä. Nenä siis toimii moitteetta, mutta junnu ei vielä ihan ymmärrä hajunäytteen tarkoitusta, ja on ehkä vähän epävarma mitä pitäisi tehdä. Mutta tämä on ihan ymmärrettävää, nämä ID-jutut on kuitenkin vielä harjoitteluasteella. Eli edelleen, upea suoritus juniorilta

Tein Louhille vielä treenien jälkeen lyhyen jäljen, ja hienosti meni sekin. Louhillekin tuli siis tehtyä ensimmäinen kokonaan namiton jälki, ja meni kyllä melkeinpä parhaiten tähän mennessä. Tein sille todella lyhyen jäljen, ehkä n. 50m, ja se osoittautui liian lyhyeksi. Palkkapurkkia ei nimittäin meinannut löytyä, kun Lou oli sitä mieltä että jälki jatkuu vielä, ja etsi sitä sinnikkäästi. Höntti.

Torstaina meillä kävi kämpällä huoltomies, ja Äly ja Väläys oli pontevasti sitä mieltä että meillehän ei muuten ihan siitä vaan vieraat pääse sisälle. Osasin kyllä odottaa että Vaus sanoo painavan sanan, mutta sai mokoma yllytettyä Louhinkin mukaan! Päädyin lopulta häätämään koirat kokonaan ovelta pois, ja Lou sitten mönkikin kiltisti sängyn alle. Vauhti pysyi vahdissa koko huoltomiehen visiitin ajan, ja murisi kohtuullisen uskottavan kuuloisesti "olohuoneen" puolelta. Vau on kyllä hassu eläin. Se on niin tuollainen halipoika, että tuntuu ihan hölmöltä että se tietyissä tilanteissa on niin epäluuloinen. Ja edelleenkin toivon, että meille ei koskaan tule esim. juuri huoltomiehiä niin, etten ole kotona, koska en tosiaan ole ihan varma miten Vaus tunkeilijoihin reagoisi. En usko että se (ainakaan kovin helposti) purisi, mutta en ehkä halua ottaa asiasta myöskään selvää

Vausterille ei tosiaan oikein sovi tämä meidän nykyinen asumismuoto, toisin kuin Louhille. Lou on nimittäin nyt viime aikoina muuttunut paljon aktiivisemmaksi ja osallistuvammaksi ihan sisälläkin. Ennen se lähinnä pysytteli yksinään makuuhuoneessa, mutta nyt se hakee vähän väliä huomiota ja leikkii ja touhuaa. Joku ilta kun olin lattialla venyttelemässä, Lou tunki ihan väkisin siihen rapsutettavaksi, eikä saanut edes slaagia vaikka nappasin sen hetkeksi syliin Siinä vaan jatkettiin rapsuttelua Luultavasti tämä on käynyt ihan olosuhteiden pakosta, kun enää ei ole sitä makuuhuonetta missä olla rauhassa, mutta ihan mukavaltahan se tuntuu siitä huolimatta