Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.

Onpas ollut älyttömän tylsä masennusviikonloppu. Ensin piti huonon olon takia lykätä Kullaalle lähtöä, ja sitten sanoi volle sopimuksen irti. Kaikki meni siis ihan totaalisen pieleen, ja olen vain harmitellut yksinäni koko viikonlopun.

Ja kun fiilis on valmiiksi huono, pienistäkin ärsytyksen aiheista kasvaa kolossaalisia. Kuten esim. noiden urpojen sikailusta toisia koiria ohittaessa. No joo, aika pientähän se on, myönnetään, mutta nätimminkin homma vois hoitua. Nimittäin nyt kun lumivallien takia polut ja kävelytiet ovat kaventuneet todella ahtaiksi, äly ja väläys Lou ja Vau ovat alkaneet kiskoa. Ensin kohti vastaantulijaa, sitten vauhdilla ohi. Mur. Eihän ne räyhää tai muuta ikävää, mutta minua itseni raivostuttaa kun tyypit eivät kulje kunnolla. Ja sehän se auttaakin että itse hermostuu

Olen pari kertaa viime päivinä yrittänyt ottaa pienet tokotukset koirien kanssa tässä sisällä, mutta eihän sekään oikein onnistu. Pou on aina vähän ahdistunut sisällä treenaamisesta, ja nyt Vaukin on vaan irvistellyt sängyn alta kun olen pyytänyt sitä hommiin. Ei se siis irvistä irvistä, kunhan vaan hymyilee lymyilee siellä nolona. Ja sitten kun sen käskee sieltä pois, se mielistelee korvat lintassa eikä suostu tekemään mitään järkevää. Nää on nää kovapäiset porokoiraurokset kyllä melkoisia: kerran pieksee niiltä pissat housuun, niin sen jälkeen eivät tee enää mitään. Mää taidan hankkia seuraavaksi vaikka riisenin.

Meille selvisi tänään, että Tuulin vanha heppa Ella on lopetettu viime syksynä. Ella oli ihan mielenkiintoinen tapaus, todella kiltti mutta aika säpäkkä ratsastettava. Tässä illalla onkin sitten tullut mietiskeltyä näitä elämän käänteitä, tarjouduin nimittäin keväällä 2006, jolloin Rinokin vielä oli kunnossa, ostamaan Ellan Tuulilta. Heinäkuun 2006 alussa Rino lähti taivaslaitumille, ja sitten syksyllä Louhi tuli täyttämään hevosen kokoista aukkoa elämässäni. Kuitenkin, jos minulla tuolloin olisi ollut Ella, olisi koira jäänyt silloin hankkimatta ja omistaisin luultavasti tälläkin hetkellä hevosen, en koiria. Aika hassu ajatus.

Jottei mene pelkäksi synkistelyksi, tässä meikäläisen uusi menopeli. Ihan uuden uutukainen hän ei kuitenkaan ole, vaan käytetty versio crossin vanhaa G4 -mallia. Nyt vaan odotellaan lumien sulamista niin päästään Louhin kanssa potkulenkille