Meidän aktiivikesän uusin laji on ollut haku. Pk-tyyliin vai pelastuskoiratyyliin, se on vielä selvittämättä. Alun ihmettelyn jälkeen pikkukoira on innostunut ihan tosissaan, eikä meinaa reenin jälkeen lähteä metsästä millään; jäihän kivoille maalimiehille vielä nameja purkkiin!

Aloitettiin suoraan iisipiisi harjoituksilla, tuttu maalimies lähimmän puun taa piiloon ja namia naamariin. Louhin kohdalla jätettiin tosiaan makkararingit väliin, se kun ei vierailta mielellään ota namia, ja kaikista hirveintä on jos joku tuntematon kutsuu sitä nimeltä! Ja miten koira joka ei ota vierailta namia toimii hakumetsässä? No daa, sehän on TÄYSIN eri asia, kyllähän työstä pitää palkka saada;)

Pikkuhiljaa on lisätty vaikeusastetta, otettu haamuja ja tuplasaattoja ja herrajee, näköpaot vasta hauskoja onkin! Muutama ihan "oikea" piilo partiointityyliin on jo otettu, mutta ilman selkeää lähetystä Lou ei uskalla/halua/ymmärrä, että maalimiehen luokse saa mennä perille asti. Suoraan lähetettynä se menee pitkällekin maalimiehelle asti ongelmitta, saako siinä enemmän tukea vai luvan mennä moikkaamaan vierasta, mene ja tiedä. 

Tältä erää tällä porukalla treenit on nyt treenattu. Olen yrittänyt vähän katsella seuraa jossa päästäisiin hakuilemaan vielä syksylläkin, mutta vähän huonolta näyttää. Sitä on kyllä niin älyttömän hauska seurata kun pikkukoira tekee hommia, se on niiin vakavissaan ja tosissaan, niin nohevana: kyllä meikä hoitaa homman.