Sitähän puhutaan, että mikrosirut voi liikkua nahan alla, vaikka häntään asti. No, Vaustille on tainnut käydä vähän samatyylisesti, tosin sillä liikkeelle ovat tainneet lähteä aivot, ja ne ovat ilmeisesti päätyneet vähän hännän alkukohtaa alemmas, sinne jalkojen väliin. Täällä kuuluu siis kaihoisa piiiiiip vähän väliä, kun nuoriherra hormoonihuuruissaan haluaa -no, ei  Vaus taida oikein vielä tajuta että mitä se haluaa, mutta olo on levoton ja jotain tarvisi tehdä. Reissussa tavatut pari hemaisevan tuoksuista naista taisivat jo saada pikkupojan pään pyörälle, ja nyt lähistön juoksunartut viimeistelevät urakan. Eli nyt saa Virve tulla sanomaan että ähäkutti Tosin sen verran täytyy junnun hyväksi sanoa, että korvat toimii kyllä entiseen malliin, ja tottishommatkin maistuu, joten ihan vielä ei olla varaamassa lekuriaikaa. (Mutta jos se aikuisenakin on tuollainen, saa se hyvin todennäköisesti sanoa hyvästit palleilleen. Se kun ei kuitenkaan niillä mitään tee....)

Lämmenneet ilmat ovat saaneet myös meidän kämpän lämpenemään ihan kivasti, ja myös jatkuva "hiki" tekee meidän karvaturren olosta entistä tukalemman. Vähän kauhulla odotan kesää ja helteitä, että miten tuo turilas selviää niistä kun sillä on jo nyt kuuma. Autossakin huomaa, että jos puhaltimesta tulee yhtään liian lämmintä ilmaa, aletaan takapenkillä heti läähättää. Noo, turrelta karvat veks jos ei muu auta

Tällä viikolla sekä Pousti että Vausti pääsivät treenaamaan maanantaina, ja Lou toisen kerran tänään. Vausti treenasi maanantaina lähinnä eteentuloa -alkaa muuten pikkuhiljaa tulla tarpeeksi liki, vaikka helposti jää vielä vähän vinoon- ja perusasentoa. Lisäksi leikittiin ja rehattiin, ja harjoiteltiin lähellä pysymistä leikkiessä ja häiriössä. On se aika liikkis pikkumies, miellyttämisen ja yhdessätekemisen tahto on aika hienoja piirteitä koirassa, täytyy myöntää

Maanantain treenit menivät Louhin osalta ihan haahuiluksi, seuraamisista jäi vähän huono maku ja liikkeestä seisominen teki seuraamisesta vielä huonompaa. Poulle pitää selvästi opettaa liikkeestä maahan ja liikkeestä seis yhtä soittoa todella varmoiksi, ja sitten jättää hautumaan. Parikin toistoa per treenit niin se ennakoi seuraamisessa koko ajan, ja jätättää aina enemmän ja enemmän. Tänään Louhin kanssa paikkailtiinkin sitten maanantain mokailuja, ja otettiin parin askeleen seuraamisia namipalkalla. Ja hyvin se teki, oli taas ihan erilainen into ja kontakti. Ja vielä kun olin kerrankin niin fiksu, että en ottanut pidempää pätkää vaikka mieli tekikin ja treeni sujui, niin hommasta taisi jäädä ihan hyvä mieli kummallekin. Seuraamisien lisäksi tänään hiottiin luoksetulon loppuasentoa ja kaukojen ekaa istumaannousua matkaa pidentäen, ja kummassakin hommassa Pou taisi tajuta jutun juonen. Lopuksi otettiin vielä lyhyt paikallamakuu aika lyhyin välimatkoin, Pou keskellä ja labbikset sen molemmin puolin. Nappiin sekin. Eli tänään kaiken kaikkiaan varsinaiset hyvänmielentreenit, ja olin kyllä tyytyväinen että tuli lähdettyä vaikka väsymys painoikin

Ja väsymys painoi siksi, että tänään päivällä tehtiin lenkki- ja tulistelureissu Nuuksioon. Vausti sai humputella melkein koko ajan vapaana, kun Louhi joutui kulkemaan suurimman osan reitistä remmissä. Jänöjen ja muiden elukoiden jälkiä oli aika reilusti, ja kun nenä tuntui pikkukoiraa kuljettavan, sai se tyytyä kohtaloonsa ja hinata emäntää. Tulistelupaikalla olleella lammella kummatkin sai kuitenkin juosta ja rellestää minkä jaksoivat, joten oli aika tyytyväisen oloista sakkia kun tultiin takaisin kotiin. Kamerat oli kyllä matkassa mukana, mutta ilma huononi sen verran että kuvia ei otettu yhtään. Kivaa oli kuitenkin